Tampere3

Tampere3 matkalla Stanfordin yliopiston viitoittamaa tietä

Tampere3 –hanke liittää yhteen Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Tampereen ammattikorkeakoulun. Uudistuksella haetaan yliopistoa, joka kohoaisi merkittäväksi valtakunnalliseksi ja jopa kansainväliseksi vaikuttajaksi niin tieteellisessä yhteisössä kuin bisnesmaailmassa. Tampere3 tavoittelee asioita, jotka jo yksi yliopisto maailmassa on saavuttanut: Stanfordin yliopisto.

Akateemisuuden ja yrittäjyyden yhdistäminen

Tampere 3:n tavoitteena on yhdistää yhteen korkeakouluyhteisöön koko tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ketjun siten, että mukana ovat selkeästi aikaisempaa vahvemmin tieteen soveltaminen sekä innovaatioiden kaupallistaminen. Opiskelijoille halutaan tarjota monimuotoisempia opintopolkuja, jotka valmistaisivat heidän osaamisensa vastaamaan paremmin nykypäivän jatkuvasti monimutkaisempaa liike-elämää.

Stanfordin yliopisto on ollut yksi merkittävimpiä vaikuttajia Piilaaksoon innovatiivisen startup-kulttuurin rakentumiselle. Moni yritys on saanut alkunsa Stanfordissa tai noussut maailman tietoon Stanfordin kaupallistamisosaamisen ansiosta. Kun Leland Stanford vuonna 1885 päätti edesmenneen poikansa muistoa kunnioittaen muuttaa perheen tilan yliopistokampukseksi, hänen vaatimuksensa oli, että yliopiston tulisi luoda silta akateemisuuden ja yrittäjyyden välille, ja yliopiston opiskelumenetelmät tulisivat vahvasti integroida ympärillä olevaan bisneselämään. Leland vaati tätä, sillä oli huomannut omalla liikemiehen urallansa, että yliopiston käyneet olivat huonosti valmistautuneet todelliseen työelämään.

Lelandin tavoite onnistui, sillä perustamisensa jälkeen Stanfordin yliopisto on tuottanut lukuisia startupeja sekä 6 000 maailman innovatiivisimpiin yrityksiin kuuluvaa yritystä, kuten eBay, Google, Nike, Netflix, Gap, Tesla Motors, Instagram, Hewlett-Packard.

Ei taikaa, vaan selkeitä menettelytapoja

Tampereen seudulta on noussut innovatiivisia yrityksiä, mutta pystyykö Tampere3 samaan kuin Stanford? Miksi ei? Se, mitä Stanford tekee ei ole taikaa, vaan perustuu selkeisiin käytännön menetelmiin sekä yrittäjäuralle kannustamiseen. Stanfordissa on panostettu paljon innostavan ilmapiirin luomiseen sekä infastruktuurin (yliopistolla on lukuisia erilaisia kokeilulaboratorioita ja co-workingtiloja) että yhteishengen luomisen kautta. Stanfordin kaikista luennoista 71 %:lla on alle 20 opiskelijaa, millä pyritään luomaan intiimi ja keskusteleva tunnelma. Opintojaksot ovat jaettu neljään jaksoon, jolloin opiskelijoilla on helppo ottaa vapaaksi yksi jakso, mikäli he haluavat matkustella tai käyttää aikaa yrityksen perustamiseen tai tutkimukseen*. Oman yrittäjäurani mahdollisti hyvin pitkälti opiskeluaikoinani vallitseva ikuinen opiskeluoikeus, mikä puuttuu tämän päivän opiskelijoilta, joilta vaaditaan nopeaa valmistumista.

Stanfordin pääsykokeisiin kuuluu haastatteluosio, jossa katsotaan eduksi yrittäjämäinen asenne sekä luova ajattelukyky, mitä meidän pääsykoemenettelyt eivät juurikaan tue. Myös professoreiden velvoitetaan kannustavan ja antavan neuvoja opiskelijoille, jotka haluavat perustaa yrityksen. Olisin todellakin mielelläni ottanut vastaan omina yliopistovuosinani neuvoja tai edes kannustusta omalle alkavalle yrittäjän uralleni. Onneksi tämän puolesta mahtavaa työtä Tampereella on tehnyt Y-kampus, jonka edustajat sainkin tavata, kun he olivat käymässä tutustumassa tänä keväänä mihinkä muuhunkaan kuin Standfordin yliopistoon.

Professorit Googlen rahoittajina

Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Googlen synnyssä juuri professorit olivat merkittävässä osassa jopa investointien osalta. Googlen seed funding-rahoituskierrokseen osallistui useampi Stanfordin professori. Myös Suomessa professorit osallistuvat mielenkiintoisiin projekteihin sekä hallitustyöskentelyyn, mutta tämä muu työ heijastuu liian vähän opetustyöhön. Stanfordin julkiset luennot vetävät kuuntelijoita nimekkäiden nimien vuoksi kauempaakin (hyvin usein niissä istuessani sali on ollut täynnä). Tässä olisi mielestäni yliopistoilla selkeämpi profiloitumisen paikka aikakautena, jolloin omaehtoinen itsensä kehittäminen ja kouluttaminen ovat suosituimpia kuin koskaan. Suuremman yleisön mielenkiinnon herättämiseksi professoreiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota oman henkilöbrändinsä rakentamiseen. Piristäviä poikkeuksia meillä kyllä tosin on, kuten Alf Rehn tai Petri Parvinen.

Raha sen kaiken mahdollistaa… Vai?

Tässä vaiheessa joku aina sanoo, että helppohan niillä on, kun niillä on rahaa. Se on totta, Stanford on kerännyt viimeisen 13 vuoden aikana 17 miljardia lahjoituksia**. Opiskelijat, joiden opiskelua moninaisine stipendimalleineen Stanford on tukenut, ovat valmiita antamaan omasta menestyksestään entiselle opinahjolleen takaisin. Aivan erilainen ajattelumalli kuin meillä suomalaisilla, joille yliopisto-opiskelu kuuluu valtion tuottamiin peruspalveluihin samalla tapaa kuin puhdas vesi kraanasta tai jätehuolto.

Lahjoituksien lisäksi tärkeä tulonlähde Stanfordille on immateriaalioikeuksista saatavat rahat, jotka tulevat sekä opiskelijoiden perustamista yrityksistä että valtion tukemista tutkimusprojekteista. Stanfordin Office of Licensing and Technology on nostanut vuosittaisia rojalteja 66.8 miljoonaa vuosina 2010-2011*. Suomalaisilla yliopistoilla on vielä matkaa kehittää bisnesmalleja ja koulutusta suuntaan, mikä mahdollistaisi tämän.

Innovatiivisuus ja eläminen 5-10 vuotta tulevaisuudessa onkin yksi Stanfordin perusperiaatteista. Stanford on kuitenkin noussut maailman huippuyliopistoksi ja Piilaakso maailman innovaatioiden syntylaaksoksi, koska Stanfordilla on kyky viedä tulevaisuuden tieto käytäntöön ja kaupallistaa se. Surullista on, että Suomessa valtio on kauan riistänyt yliopistoiltamme mahdollisuuden kehittää omia bisnesmalleja, ja sitä kautta opettaa bisnestä myös tulevalle sukupolvelle. Uudet murrokset luovat meille tilaisuuksia kehittää uutta ja parempaa. Yliopistot muodostavat elintärkeän osan liike-elämämme ekosysteemiä. Sen vuoksi meidän jokaisen suomalaisen tulisi toivottaa paljon onnea ja menestystä Tampere3:lle!

*) Kappaleen tiedot: Deborah Perry Piscione: Secrets of Silicon Valley, Palgrave MacMillan, July 2014
**)Tiedot: Richard Perez-Pena:”Mixed Returns for Endowments”, New York Times, September 27, 2012

Karoliina Lehtonen on yrittäjä ja markkinoinnin asiantuntija. Hänen intohimonsa on auttaa yrityksiä kehittämään heidän kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Hänellä ei ole karvahattua tai silmälaseja, vaikka niin moni luuleekin.