poliitikko_karollaonasiaa_karoliina_lehtonen

Miksi olen mainosmies enkä poliitiikko? Koska puhun mieluummin totta.

Mainosmies ja poliitikko ovat totuttu näkemään yhteiskunnan ketkuina. Molemmat ovat valmiita myymään vaikka oman mummonsa, ja he saavat eskimonkin ostamaan jäitä. Viimeinenkin kunnollisuuden hiven on poissa, jos he ajavat uudenkarhealla mersulla tai bemarilla. Ennen kuin päädyin markkinoinnin alalle opiskelin yliopistossa valtio-oppia. Vaihdoin kuitenkin alkamattoman poliitikon urani markkinointiin. Miksi?

Mainosmiehen/naisen pitää, ja hän saa puhua totta

Jos mainosmaailmassa puhut itsesi pussiin tai lupailet olemattomia, asiakkaat eivät sulata sitä ja jättävät sinut. Olet mustalla listalla. Usein myös pitkään. Politiikassa ei toimita näin. Katteettomat lupaukset kuuluvat “normaaliin poliittiseen peliin”. Niitä tehdään eniten vaalien aikaan. Sen jälkeen toivotaan, että valheet unohtuvat seuraaviin vaaleihin mennessä. Iltalehdissä toilailleet ihmiset äänestetään kaikesta huolimatta uudestaan eduskuntaan, tai he ilmaantuvat europarlaamentikkojen luettelosta kuin koiran kakat keväällä konsanaan.

Politiikassa rankaistaan yksilöllisesti ajattelevia

Mainosalalla sinuun tulee ajatella yksilöllisesti ja eri tavalla kuin muut. Sinut palkitaan siitä, että sinulla on uraa uurtavin ja poikkeuksellisin idea. Kukaan ei pyri säilyttää olemassa olevia rakenteita.

Mikäli poliitikko sooloilee, hän rikkoo puoluekuria. Sinun pitää kannattaa yhteistä asiaa, vaikka olisit siitä aivan eri mieltä. Yksilöllisyyden lisäksi melkein yhtä paha on, mikäli poliitikko on inhimillinen. Se on jo nähty Alexander Stubbin noitavainosta: ”Apua sehän harrastaa triathlonia!” Sosiaalisen median myötä monelle on ilmeisesti tullut yllätyksenä, että maanisät ja -äidit eivät murehdikaan pitkin öitä maan asioita, vaan he elävät ihan normaalia elämää harrastuksineen.

Mainosmaailmassa pyritään puhumaan ihmisten kieltä, politiikassa turvaudutaan jargoniaan

Mainosmaailmassa korulauseet on heitetty jo aikoja sitten roskiin. Mitä selkeämmin pystyt kertomaan yrityksen palveluista, sen paremmin ihmiset käsittävät kiireidensä keskellä, mistä on kyse ja haluavat ostaa palveluitasi. On ryhdytty yksinkertaistamaan, palvelumuotoilemaan ja tuomaan mukaan infografiikkaa.

Poliitikot puhuvat yhä yhtä luontevasti kuin 50-luvun mainokset. Sanat yritetään saada kuulostamaan hienommalta kuin, mitä ne ovat. Kuinka monta kertaa olet nähnyt lausunnon, josta olet ymmärtänyt ainoastaan alun: ”Meidän mielestä…”. Sen jälkeen on niin monta lauseenvastiketta putkeen, että äidinkielen opettajan punakynä olisi sauhunnut. Itse kutsun tätä peliksi nimeltä ”Kuinka-voin-sanoa-mahdollisimman-monta-lausetta-putkeen-kuitenkaan-oikeasti-sanomatta mitään ”. Jotkut yritykset harrastavat tätä tosin myös etenkin verkkosivujensa missio- ja visio-sivuillaan. Selkokielisen puheen merkityksen on ymmärtänyt ensimmäisenä Timo Soini. Soini onkin tehnyt pro gradunsa populisimista.

karoliinalehtonen        politiikka_blogi_karollaonasiaa

Vaikuttamisen sijaan tehdään, eikä puhuta

Yksi syy, miksi aloitin alunperin valtio-opin opiskelun oli, että poliitikkona ajattelin voivani vaikuttaa tämän maan asioihin. Totesin lopulta, että paremmin taidan siltikin tuoda oman panokseni tähän maahan yrittäjänä. Vaikutan ihmisten elämään palkkaamalla heidät töihin ja tarjoamalla heille työyhteisön, jossa heidän on hyvä työskennellä. En tarvitse siihen isoja lausuntoja, budjettiriihiä tai kuvaani naistenlehden kannessa.

Tässä maailmassa tarvitaan sekä poliitikkoja että mainosmiehiä. Kunnioitan molempaa ammattiryhmää. Minä olen kuitenkin onneksi mainosmies(nainen).

Karoliina Lehtonen on yrittäjä ja markkinoinnin asiantuntija. Hänen intohimonsa on auttaa yrityksiä kehittämään heidän kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Hänellä ei ole karvahattua tai silmälaseja, vaikka niin moni luuleekin.

4 kommenttia:

Suupielet hymyyn kääntävä herätys arkiseen aamuun! Minua tämä muistuttaa yksilön tekojen tärkeydestä ja haastavuudesta – valtavirran hajottaminen ja ilmapiirin muuttaminen etenee hitaasti, sukupolvi kerrallaan.

Karoliina. Hyvää analyysiä. Olen itse ollut yrittäjä, markkinointi- ja mainosmies, urheilija ja poliitikko. Myös valtio-oppia on tullut luetuksi. Turhia ei koskaan pidä luvata. Tavoitteet voi ja pitää kertoa rehellisesti. Selkokieli on aina ”in”. Jargonsairaus tarttuu politiikassa herkästi. Siitä saa minua varoitella.

Täytyy muistaa varoittaa Pauli. :) Jargonsairaus on universaali. Kyllä minäkin välillä huomaan puhuvani leiskoista, POS-materiaaleista ja markkinointi automaatioista ja asiakas tuijottaa minua silmät ympyräisenä. Siitä huomaa taas, että pitää tulla omasta kuplasta pois ja huomioida muita.

Kiitos Tiina ja Maria palautteesta!