Innovatiivinen_yritys_karollaonasiaa_karoliinalehtonen

Etsin sinua innovatiivinen yritys

Kaupunkien avoimien innovaatioalustojen kehittyminen on merkki uudenaikaisesta kaupunkikehittämisestä. Niistä puuttuu vain yksi asia – innovatiiviset yritykset. Suomalainen miettii ja pohtii – ja sen jälkeen valitsee tutun ja turvallisen. Miksi kartamme riskinottoa?

Suomalaisten kaupunkien kehittämistyön ytimessä ovat viime vuosina olleet avoimet innovaatioalustat. Kaupungit haluavat synnyttää pk-yrityksiä, joilla on kykyä ja mahdollisuuksia kasvaa ja kansainvälistyä, ja näin ollen luoda työpaikkoja, palveluja ja vaurautta kaupunkiseudulle. Kaupunkien unelmissa Suomen kaupungit ovat eurooppalaisen innovaatiopolitiikan edelläkävijöitä. Mahtavaa! We have a dream. Kaupungeilla kuitenkin on yksi haaste: niiden pitäisi saada yritykset mukaan innovoimaan ja haluamaan kasvua.

Suomi on liian turvallinen innovaatioille?

Innovaatiot vaativat uskallusta ja riskinottoa – kahta hyvettä, mitä Suomeen on ammennettu vähemmän kuin muita upeita ominaisuuksia. Meillä on turvallinen yhteiskunta, jossa perusturvallisuuden tunne ei ole uhattuna sotien, epävakaan poliittisen järjestelmän tai korkean väkivaltarikosasteen osalta. Lisäksi meillä on yhteiskunnallinen turvaverkko, josta on paljon vaikeampaa pudota täysin ulkopuolelle kuin esimerkiksi innovaatioista tunnetussa USA:ssa. Miksi me kuitenkin kartamme riskinottoa sekä uskomista siihen, mitä kukaan toinen ei ole vielä koettanut?

Markkinoiden pieni koko vähentää innovaatiohalukkuutta

Yksi vastaus on innovaatioiden puutteeseen ja riskinottamisen vähyyteen on Suomen pienet markkinat. Kun porukkaa on markkinoilla vähän, on parempi myydä sitä perusperunaa, jota kaikki ostaa. Itselläni on ystäviä, jotka ovat muuttaneet perheensä ja yrityksensä ulkomaille, koska he ovat todenneet, että omalle edelläkävijämäiselle ajattelutavalle ei ole riittänyt ostajia. Ei vaikkapa kustannuslaskelmat ja tuotto-odotukset ovat laskettu niin sanotusti idioottivarmiksi. Mutta suomalainen miettii. Se miettii tarkkaan ja ankarasti. Miettii ja pohtii – Ja valitsee useimmiten tutun ja turvallisen.

Muutosta tulossa – toivottavasti

On nähtävissä, että uuden sukupolven yrityksissä ja johtajissa on selkeästi ajatusmuutosta. Tälle sukupolvelle markkinat ovat jo suuremmat. Digitalisaatio on aiheuttanut sen, että heillä käsissään ei ole vain Suomen pienet markkinat, vaan koko globaali kilpailukenttä. Ja he ovat tulleet jo tulokseen, että siinä kilpailukentässä innovatiivisuus on elinehto.

Innovatiivisuus on ajattelutapa

Innovatiivisuus ei ole yrityksessä päälle liimattu asia, jota pyritään edistämään kerran vuodessa strategiapäivänä, vaan se on yksi liiketoiminnan perustoiminto, kuten kirjanpito. Ilman jatkuvaa innovointia ei ole kasvua. Yrityksen liiketoiminnan kasvun ydin on jatkuva palveluvalikoiman kehittyminen, jolla varmistetaan riittävä tulorahoitus, ja yritystoiminnan jatkuvuus. Oppikirjamaisia, surullisia tarinoita palveluvalikoiman kehittymättömyydestä on nähty niin Suomesta kuin ulkomailta. Kilpailusta tippumisen välttäminen ei tarkoita sitä, että jokaisella pitäisi olla oma, disruptiivinen Pokémon Go-strategia valmiina. Se tarkoittaa sitä, että uskallamme valita palveluntarjoajia, jotka pienin askelin vievät meitä perustellusti kohti uutta. Se voi tarkoittaa myös yksinkertaisesti sitä, että me olemme valmiita hyväksymään sen, että maailma muuttuu jatkuvasti, emmekä me tiedä siitä muutoksesta yksin aivan kaikkea.

Karoliina Lehtonen on yrittäjä ja markkinoinnin asiantuntija. Hänen intohimonsa on auttaa yrityksiä kehittämään heidän kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Hänellä ei ole karvahattua tai silmälaseja, vaikka niin moni luuleekin.

2 kommenttia:

Pari helposti tunnistettavaa oiretta auttaa löytämään innovatiivisen yrityksen:

Innovatiivisessa yrityksessä tuotekehitys satsaa seuraavan version rinnalla muutaman vuoden päässä olevaan evoluutiomalliin. Tätä voi myös soveltaa tietojärjestelmähankintoihin: Sote -alueella on tulossa miljardi-investoinnit koska ei ole mitään käyttökelpoista alustaa jonka päälle uusia palveluja tehtäisiin. Tuotekehitys on jämähtänyt miettimään sitä mitä tänään (=eilen) tarvitaan. Kun Ponssella meni huonosti, lomautusten sijaan porukka laitettiin tekemään prototyyppiä seuraavan sukupolven tuotteesta.

Innovatiivisessa yrityksessä tiedetään mitä asiakkaalle halutaan tarjota. Epäinnovatiivinen yritys täyttää rimaa hipoen ne tarpeet, jotka asiakas on selkeästi ilmaissut. Se ettei omaa asiantuntemusta haluta tuotteeseen lisätä on aika yllättävää ottaen huomioon sen, että asiakkaiden vaatimuksista on usein aika helppo johtaa se mihin ollaan menossa: jos tänään pyydetään siirtämään paperilomake nettiin, huomenna listalla on sähköinen allekirjoitus. Itse asiassa sitä voisi tarjota jo tänään.

Kiitos Timo kommentistasi! Näin se menee oikeasti innovatiivinen yrityksellä katse ei ole pelkästään tämän hetken asiakastarpeessa, vaan jo tulevaisuudessa. Täältä San Franciscosta käsin seuraan Piilaakson innovaatoiden kehittämistyyliä, ja esim. Standfordin yliopisto sekä Singular University keskittyy innovaatioihin 5-10 vuoden päähän. Mielestäni innovatiivisen yrityskulttuurin luomisen ensimmäinen aste (kuten aina) on ajattelumaailman muutos. Hieno tuo esimerkkiksi Ponssesta!